Näin joulukuussa yhden uuden vuoren, jolle voisi olla hyvä kavuta: Liiallinen alkoholinkäyttö.
Ei siis alkoholismi, vaan ryyppääminen vähän yli oman tarpeen liian usein sekä tasaisen tappava tissuttelu lähes päivittäin (26 / 30). Liian usein meni se viikoksi varattu pullo kahdessa - kolmessa päivässä ja alkohilin sietokykyni on noussut aika huikeisiin lukemiin vuosien varrella.
Olen entiseltä, alkuperäiseltä ammatiltani hovimestari, joten olen tottunut pelaamaan viinan ja humalaisten kanssa. Alalla ryypättiin ainakin 1980-luvulla reippaasti niin työssä kuin vapaalla, joten kuvittelin aina että vaimoni ja hänen sukulaisensa ovat outoja, koska eivät käytä alkoholia viikottain. Omassa suvussani enoista ja tädeistä laskien ainakin seitsemän 18 lapsesta olivat varmasti alkoholisteja, ja neljä kuoli alkoholin aiheuttamiin vaurioihin. Olen siis pienestä pitäen nähnyt viinan juontia ainoana hauskanpidon muotona.
Näin siis sen oman vuoreni yhtenä iltana, oli oikeastaan Jaloviinapullo, jonka olin tyhjentänyt noin 1½ paukkua vaille. Hämmästyin kolmea asiaa, ja aloin tutkia interwebin ihmeellistä maailmaa hieman enmmän.
Join siis noin 10 annosta alkoholia ~seitsemässä tunnissa, olin mielestäni selvin päin eikä aamulla ollut oikeastaan ollenkaan kankkusen oireita. Kaikki merkkejä hyvästä mieskunnosta!
Käytän -muutamaan kertaan testattuani eri sivustoja- enemmän alkoholia kuin keskivertosuomalainen ja saman verran kuin 33 % miehistä. Kuulun alkoholismin riskiryhmään.
Kaloreita tulee vuodessa alkoholista ainakin 30 kg:n verran.
Rahaa palaa hieman yli € 3000.
Nyt siis odottelen, että vuosi vaihtuu kaksi kertaa, ja uudenvuoden lounaalla 2016 nautin lasillisen oivaa shampanjaa; Dom Perignon Oenotheque 1996. Siihen saakka ole "kuivin suin".
Ai niin, se 33 kiloa: 97 - 33.5 = 63.5 joten se Mt Ventouxin ottelupaino 97 - 16.5 =80.5 pitäisi olla helposti saavutettavissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti